Joskus yllätysvierailut menevät juuri niin kuin pitääkin, toisinaan ei ihan niin kuin olit suunnitellut. :D

Torstaina kävin kahvittelemassa ja juoruilemassa ihanan "uuden" ystävän luona. Tarjoilut oli aivan mahtavia, seurasta ja juttujen tasosta puhumattakaan! Kahvien jälkeen ajattelin lähteä vanhempien luokse pääsiäisen viettoon päivää ajateltua aikaisemmin. Oli aivan ihana huomata, että kesänopeusrajoitukset oli ilmaantuneet teille. Valitettavasti kaikki eivät olleet tätä huomanneet! Onko mikään ihanampaa kun ajella 100km/h-alueella 75km/h kymmenen auton perässä ja hidastelijan perässä olevat kaksi/kolme autoa ei uskalla lähteä ohittamaan!? ARGH!! Olen saanut kuulla, että olen kuulemaan aika aggressiivinen kuski...Mitään en tunnusta! ;) Onneksi on nyt autossa kunnon poppi-, tai siis rokki-vehkeet, kiitos ihanaisen autonasentaja-pikkuveljen. 

Perille päästiin turvallisesti ja aikomuksena tosiaan yllättää vanhemmat ja pikkuveljet. No, vanhemmat olivatkin toisella paikkakunnalla. Yritin kovasti houkutella veljiä katsomaan uusinta Fast & Furious-elokuvaa. Ei onnistu. Toinen oli lähdössä kavereiden kanssa viihteelle ja toinen kaverin kyytiin ajelemaan rinksaa ympäri keskustaa. Suunnitelmiahan ei voinut isosiskon vuoksi tietenkään perua. On siinäkin miulla pikkuveljet! Vaikkei pojat suunnitelmiaan minun takia muuttaneet, en varmasti olisi itsekään niin tehnyt samassa tilanteessa, kovasti isosiskon sydäntä lämmitti kun 19v. pikkuveikka kyseli jaksamisia ja vointeja, :) Kyllä ne osaa joskus olla ihan ihaniakin nuo pikkuveikat <3

Äiti ja Isi tuli seuraavana päivänä kotiin ja loppu pääsiäinen menikin sitten yhdessä aikaa viettäen ja kaikenmaailman herkkuja syöden. Jopa vanhimman pikkuveikankin ehdin näkemään. :)

Alkuviikko on mennyt migreenissä ja kamalassa väsymyksessä. Ei ole juuri jaksanut mitään erityistä, tai edes tavallista tehdä. Voisinkohan syyttää tätä jatkuvaa asioiden unohtelua tästä sairaudesta johtuvaksi vai pitäisikö olla jo huolissaan nuoruusiän dementian mahdollisuudesta. Tosin jos seuraa esimerkiksi Äitiä vierestä, ei ole mikään ihme jos tyttärelläkin alkaa dementia vaivaamaan näin nuorena. Eikös se ole ainakin jonkin verran perinnöllinen? :D Tuntuu, että mikään ei ole pysynyt päässä paria minuuttia kauempaa. Eli jos siis en ole vastannut laittamaasi viestiin, olen sen vain täysin unohtanut enkä ole jättänyt tarkoituksella vastaamatta! 

Tänään labroja, jotka onneksi ihan normaalit, mitä nyt leukkarit alarajoilla sekä kahvittelua ja juoruilua niin omalla osastolla (siis työpaikalla) kuin kaverillakin. Ja kävinpä allekirjoittamassa uuden työsopimuksenkin, joka jatkuu elokuun loppuun, eli sinne minne sairaslomakin. Nyt voi siis sairastaa turvallisin mielin ainakin syyskuulle. Toivottavasti työt jatkuu vielä sairasloman jälkeenkin. On tämä vaan aina yhtä ihanaa ja rentouttavaa tämä määräaikaisena työntekijänä olo! 

Nyt vielä leffailtaa kaverin kanssa ja huomenna taasen tiputuksille. :)